Kiertääkö hyvä kauttasi?

Olemme osa ruokaketjua, emme sen päätepiste. Kun syömme ja lajittelemme fiksusti, pääsevät arvokkaat ravinteet typpi ja fosfori tehokkaaseen käyttöön ja pysyvät poissa vesistöistä niitä rehevöittämästä.

Ilmastonmuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehevöityminen ovat aikamme suuria ongelmia. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.

Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.

Lataa pdf ja lue lisää tästä!

neljät kädet pitävät kiinni pitkän kuitin

Ruokarahaa kuin roskaa?

Suomalainen heittää vuosittain hukkaan keskimäärin yli 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Ruoan lisäksi haaskaamme samalla typpeä ja fosforia. Ruokahävikistä pulitamme yhdessä vuosittain 500 miljoonan euron turhan ruokalaskun, 500 euroa per perhe. Ratkaisu ongelmaan on helppo: ota vain se, minkä syöt.

Lataa pdf ja lue lisää.

Kahdet kädet pitävät kiinni munan sisällöstä

Tankkaa vain tarpeesi mukaan

Proteiini on terveydellemme tärkeää, mutta sen liiallinen tankkaus jää keholtamme hyödyntämättä ja käy samalla kalliiksi kukkarolle ja luonnolle. Hyödyntämättömänä proteiini päätyy virtsan ja ulosteen mukana kuormittamaan jätevesien käsittelyä. Kun suosimme kotimaista kalaa, kaudenmukaisia kasviksia sekä marjoja ja viljoja, teemme palveluksen itsellemme ja vesistöille.

Lataa pdf ja lue lisää.

Käsi jossa appelsiini.

Kasvuvoima on käsissäsi

Ruoan sisältämä energia kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkkaan. Kaikki syömäkelpoinen ruoka on tietysti parasta syötynä. Jäljelle jäävä biojäte on kuitenkin vielä täynnä hyödynnettävää energiaa. Biojätteet oikein lajittelemalla saadaan valmistettua biokaasua, lannoitetta ja lämpöä – käyttövoimaa koko kansalle.

Lataa pdf ja lue lisää.

Käsi kaataa jätevedet reikään.

Viemäri ei ole musta aukko

Ravinteiden hyötykäytön varmistamiseksi on tärkeää, että pönttöön päätyy vain ravinnerikasta virtsaa ja ulostetta.Viemäri ei ole lääkkeiden, kemikaalien, ruoan, öljyn tai muovin loppusijoituspaikka tai roskiksen korvike. Vierasaineet vaikeuttavat jätevedenpuhdistamon toimintaa ja ravinteiden hyödyntämistä sekä voivat päätyä kuormittamaan ympäristöä. Viemäriin tulee valua siis ainoastaan sinne oikeasti kuuluvia asioita. Myös se, kuinka paljon kemikaaleja käytämme arjessa vaikuttaa jätevesien koostumukseen ja tätä kautta ympäristön tilaan.

Lataa pdf ja lue lisää.

Materiaalit

Hyödynnä Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjamateriaaleja omissa kanavissasi. Voit ladata tästä tarvitsemasi materiaalit. Voit käyttää materiaaleja jakaessasi kampanjan hashtagia #kiertääköhyväkauttasi

#kiertääköhyväkauttasi

Yhteystiedot

Anna Toppari
Viestintäasiantuntija, Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke
Puh: + 358 50 310 5828
E-mail: etunimi.sukunimi@luke.fi

Pieta Jarva
Viestintäpäällikkö, Baltic Sea Action Group
Puh: +358 50 338 1096
E-mail: etunimi.sukunimi@bsag.fi

Anu Mänty
Johtava asiantuntija, Sitra
Puh: 0294 618 223
E-mail: etunimi.sukunimi@sitra.fi